Sydän lauloi,
tuska puristi.
Onni kutsui,
piru kurkisti
oven raosta,
veti narusta...
Häädä piru,
ole rohkea,
uskon sirua
ei saa polkea.
Äiti-Venäjän
tyhmä eläjä.
Järki ruostui –
palvoo nimiä.
Silmä sokaistui.
Pilkkopimeä.
Poika kirkossa
näki enkelin.
Puhui Hänelle
omin kielin.
Jatkuu taistelu
kansan elosta.
Pojan rukous
meidät pelastaa.