Nimeäsi, kasvojasi muista minä en,
ainoastaan syksyisen illan sateisen.
Ovellasi odotin askeleitasi,
pimeässä vartioin unelmiani.
Lippalakki kastui, kastui takkini
Olin toisten ääniä kuulevinani...
Hiljaisuusko puhui silloin minulle?
Miksi minä sitä yhä muistelen?
Eri suuntiin lähdimme silloin kulkemaan.
Monen monta kertaa kiersimme maan.
Kauan matka kesti, muisti pitempään...
Onnistunko sinua koskaan näkemään?
